|
|
|
|
литовский словарь / išsikinkyti | | išsikinkýti (išsikiñko, išsikiñkė) распрячься/распрягаться, отпрячься/отпягаться
склонение/спряжение словаглагол
indicative. |
---|
| present | past | past frequentative | future |
---|
1p.sg. | išsikinkau | išsikinkiau | išsikinkydavau | išsikinkysiu |
---|
2p.sg. | išsikinkai | išsikinkei | išsikinkydavai | išsikinkysi |
---|
3p.sg. | išsikinko | išsikinkė | išsikinkydavo | išsikinkys |
---|
1p.pl. | išsikinkome, išsikinkom | išsikinkėme, išsikinkėm | išsikinkydavome | išsikinkysime |
---|
2p.pl. | išsikinkote | išsikinkėt, išsikinkėte | išsikinkydavote | išsikinkysite |
---|
3p.pl. | išsikinko | išsikinkė | išsikinkydavo | išsikinkys |
---|
subjunctive. |
---|
| sg. | pl. |
---|
1p. | išsikinkyčiau | išsikinkytume, išsikinkytumėme |
---|
2p. | išsikinkytumei, išsikinkytum | išsikinkytumėte |
---|
3p. | išsikinkytų | išsikinkytų |
---|
imperative. |
---|
| sg. | pl. |
---|
1p. | | išsikinkykim, išsikinkykime |
---|
2p. | išsikinkyk, išsikinkyki | išsikinkykit, išsikinkykite |
---|
3p. | teišsikinko, teišsikinkai | teišsikinko, teišsikinkai |
---|
|