/ru/
объявлять себя
/en/
declare/announce oneself to be; pretend (to be)
склонение/спряжение слова
глаголindicative. | ||||
---|---|---|---|---|
present | past | past frequentative | future | |
1p.sg. | apsišaukiu | apsišaukiau | apsišaukdavau | apsišauksiu |
2p.sg. | apsišauki | apsišaukei | apsišaukdavai | apsišauksi |
3p.sg. | apsišaukia | apsišaukė | apsišaukdavo | apsišauks |
1p.pl. | apsišaukiame, apsišaukiam | apsišaukėm, apsišaukėme | apsišaukdavome | apsišauksime |
2p.pl. | apsišaukiate | apsišaukėt, apsišaukėte | apsišaukdavote | apsišauksite |
3p.pl. | apsišaukia | apsišaukė | apsišaukdavo | apsišauks |
subjunctive. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | apsišaukčiau | apsišauktume, apsišauktumėme |
2p. | apsišauktum, apsišauktumei | apsišauktumėte |
3p. | apsišauktų | apsišauktų |
imperative. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | apsišaukim, apsišaukime | |
2p. | apsišauki, apsišauk | apsišaukite, apsišaukit |
3p. | teapsišaukie, teapsišaukia | teapsišaukie, teapsišaukia |